torstai 29. tammikuuta 2015

Onko eläimillä kutsumanimiä?


Ihmisluontoa etsimässä –kirjassa esitin, että eläimet eivät kutsuisi toisiaan nimillä (s. 101):
Toisaalta edes peilitestistä selviävillä lajeilla ei näytä olevan kutsumanimiä toisilleen (siitä huolimatta, että ne oppivat nimiä ihmisympäristössä kasvaessaan).
Tuoreen tutkimuksen mukaan delfiinit saattavat olla poikkeus. Ne ilmeisesti jopa esittelevät itsensä tavatessaan lajikumppanin ensi kerran, ks. Discover-lehden blogi.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Populismista


Populismi on kautta aikain ollut osa demokraattisia hallintokoneistoja. Aina on ollut yksilöitä, jotka pyrkivät saamaan massat liikkeelle hallintoa vastaan. Tyypillisesti populisti vetoaa kansan ”syvien rivien” hyvyyteen ja/tai yksinkertaisuuteen. Populisti näkee itsensä hiljaisen enemmistön äänitorvena ja puolestapuhujana.

Nykyisten hyvinvointivaltioiden populismi ei kumpua talouslamasta tai työttömyydestä, kuten usein väitetään. Kyse ei ole edes siitä, että etnisiä vähemmistöjä tai pakolaisia hemmoteltaisiin kohtuuttomilla etuoikeuksilla. Tulotasot, elinajanodote tai lähes mikä tahansa sosiaalinen indikaattori kertoo näiden ryhmien valtaväestöä huonommasta asemasta.

Mitä siis on populismin takana? Katsotaan ensin, millaista populismia on olemassa. Kansallismielinen populisti väittää, että poliittinen eliitti ei arvosta maataan tai sen historiaa. Hänen mielestään eliitti suosii ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia eikä kunnioita esimerkiksi sotaveteraanien uhrauksia. Konservatiivipopulisti taas painottaa perinteisiä arvoja ja elämäntapoja. Moni heistäkin vastustaa maahanmuuttoa, mutta ennen kaikkea he pelkäävät maan sisältä tulevaa uhkaa: homoseksuaaleja, älymystöä tai melkein mitä tahansa eliittiä, joka ei ota osaa ”tavallisten ihmisten” pyrkimyksiin.

Valtiota vastaan -populisti taas näkee valtiovallan uhkaavan ja rajoittavan kansalaisten vapauksia. Yhdysvalloissa on esimerkiksi niin kutsuttu Teekutsuliike ja Euroopassa on EU:ta ja Brysselin byrokraatteja vastustavia puolueita. Vasemmistopopulismi puolestaan on huolissaan taloudellisen epätasa-arvon kasvusta ja jäykistä luokkarakenteista, siis siitä, että raha ja valta pysyvät samoissa käsissä. Vasemmistopopulisti yrittää tasoittaa köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden vaikutuksia.

Eri populisteilla on erilaisia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yleisesti ottaen keinot ovat olleet melko tehottomia. Esimerkiksi vasemmiston tavoitteet liittyvät suuriin rakenteellisiin kysymyksiin (ikärakenteen muutokseen, teknologisten innovaatioiden vaikutuksiin ja globalisaatioon). Niitä ei ratkaista tulonsiirroilla, pankkikontrollilla tai Wall Streetin nurmipläntin ”miehittämisellä”.

Mikä erilaisia populismin lajeja sitten yhdistää? Taloudellisilla seikoilla on tietysti merkitystä, mutta eri tavalla kuin populismi yleensä kuitataan. Kyse on monimutkaisista moraalitunteista, lähinnä siitä, minkä ihmiset kokevat olevan ansaittua. Vasemmistopopulismi kokee, että talouseliitti ei ole ansainnut etujaan. Konservatiivipopulismi esittää, että eliitti ei suo tavallisille kansalaisille näiden ansaitsemaa arvostusta. Kansallismielinen populismi ajattelee, että pakolaiset (ja joskus taiteilijat) nauttivat etuja, joita he eivät ole ansainneet. Hehän ovat laiskoja ja epärehellisiä. Valtiovaltaa kritisoiva populismi taas kokee, että byrokraatit saavat ansaitsemattomia etuja kansan kärsiessä liiallisista säännöksistä.

Ihmisten suhtautumista sosiaalisiin instituutioihin ohjaa vahvasti se, mitkä edut ja olosuhteet he missäkin tapauksessa kokevat ansaituiksi. Populistin on helppo vedota tähän moraalitunteeseen. Ei tarvita perusteluita, ei tarvitse esittää tilastotietoa eikä tarvitse vedota abstrakteihin ihmisoikeuksiin tai yleviin moraaliperiaatteisiin. Jokunen esimerkkitapaus ja hyvät iskulauseet riittävät. Kyllä kansa tietää.

torstai 15. tammikuuta 2015

Rituaaliympärileikkaus yhteydessä autismiin?


Tuoreen tutkimuksen mukaan poikien rituaaliympärileikkaus saattaa aiheuttaa autismia:
We confirmed our hypothesis that boys who undergo ritual circumcision may run a greater risk of developing ASD (=autism spectrum disorder).
Vahvistuipa havainto myöhemmissä tutkimuksissa tai ei, on jo aika kieltää tämä barbaarinen ja lastenoikeuksien kanssa ristiriidassa oleva jäänne.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Adam Smithin ajatuksia


Seuraavat väitteet on muokattu Adam Smithiltä noin 250 vuoden takaa, Moraalituntojen teoria -kirjasta. Pitävätkö ne paikkansa?

1) Kun olet nähnyt elokuvan tai taideteoksen niin monta kertaa, ettet enää saa sen näkemisestä itse hauskuutta, saat silti mielihyvää sen katsomisesta ystäväsi kanssa. Hänelle sillä on uutuudenviehätys ja yhdyt siihen yllättyneisyyteen ja ihailuun, jonka teos herättää hänessä, mutta jota se ei enää sinussa herätä. Näet teoksen siinä valossa, missä hän sen näkee pikemmin kuin siinä, jossa sen itse näet. Yhteistunne hänen huvittuneisuuteensa virkistää omaa huvittuneisuuttasi.

2) Kun jokin on vienyt mielenrauhasi, kannattaa nähdä ystäviä tai ylipäätään ihmisiä. Sydämesi tyyntyy ja vakavoituu jo sinä hetkenä, kun tapaat ystäväsi. Alat heti nähdä asian siinä valossa, missä hän tarkkailee tilannettasi. Sama näkemys alkaa vaikuttaa sinunkin käsitykseesi, sillä myötätunnon vaikutus on välitön. Tuttava taas suhtautuu tilanteeseesi vähemmällä myötätunnolla kuin ystävä. Tuttavalle et voi kertoa kaikkia niitä yksityiskohtia, joista avaudut ystävälle. Siksi käyttäydyt tuttavan seurassa rauhallisemmin ja yrität pitää ajatuksesi niissä yleisissä linjoissa, joihin hän on valmis kiinnittämään huomion. Vielä vähemmän myötätuntoa saadaan täysin vierailta. Heidän keskuudessaan käyttäydytään sen vuoksi vieläkin rauhallisemmin. Pyrit heikentämään tuntemuksesi sille tasolle, jonka kulloinkin kysymyksessä olevan seuran voi olettaa omaksuvan. Tämä ei ole pelkästään teeskentelyä: pelkän tuttavan läsnäolo rauhoittaa enemmän kuin ystävän läsnäolo ja täysin vieraan enemmän kuin tuttavan.

3) Samassa yhteisössä elävillä ihmisillä on taipumus auttaa toinen toisiaan ja tuntea myötätuntoa ja kiintymystä. Mutta vaikka yhteiskunnan jäsenten kesken ei vallitsisikaan keskinäistä mieltymystä, yhteisö ei välttämättä hajoaisi. Yhteisö voi säilyä ilman keskinäistä mieltymystä ja kiintymystä sen johdosta, että ihmiset tietävät yhteisön hyödyt. Vaikka kenelläkään ei olisi kiitollisuudenvelkaa tai minkäänlaista myötätuntoa toista kohtaan, yhteisö voi voida hyvin palveluiden tiettyyn arvoon tapahtuvan kaupallisen vaihtamisen tuloksena. Itsekkäät rahataloudelliset motiivit voivat tuottaa yleistä hyötyä.
   Tällainen yhteisö olisi tosin vähemmän onnellinen ja miellyttävä. Ihmisellä on luontainen mieltymys yhteisölliseen elämään ja hän haluaa, että ihmisten keskinäinen yhteisyys säilyy sen itsensä takia, riippumatta siitä, saako hän itse siitä hyötyä. Yhteisön järjestäytynyt ja kukoistava tila miellyttää ihmistä ja hän saa mielihyvää sen tarkkailemisesta.

PS. Ensimmäinen maininta lehdistössä Mustaa valkoisella –kirjastani taisi olla Tiede-lehdessä 1/2015:
Evoluutiopsykologian tabuja murtanut Osmo Tammisalo tarttuu uusimmassa teoksessaan kysymykseen, johon hän ei uskalla vastata niin korskeasti kuin otsikko antaa ymmärtää. Tammisalo perkaa Tatu Vanhasen teoriaa älykkyydestä kansakuntien tuloerojen selittäjänä. 
Lyhyt kommentti: Kyse ei tarkkaan ottaen ole siitä, etten uskaltaisi vastata kysymykseen, vaan siitä, että olen vastannut siihen siinä määrin kuin todistusaineistosta voidaan asiaa päätellä. En myöskään löydä otsikosta korskeutta vaan pikemminkin maltillisuutta, kuten senkaltaisessa aiheessa lienee paikallaan.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Sananvapaudesta


Ranskan terrori-iskujen innoittamana jokunen huomio sananvapaudesta, perustuen mm. Steven Pinkerin ajatuksiin. Uskontoja vertailtaessa kannattaa huomata, että ketään ei tapettu esimerkiksi oheisen pilakuvan johdosta.

 * * *

Sananvapaus on demokratian perusta. Ilman sitä hallinto pystyy pitämään tyytymättömän kansalaisen tietämättömänä siitä, että muutkin saattavat olla tyytymättömiä. Demokratian lisäksi sananvapaus on olennaista ympäröivää maailmaa koskevan tiedon hankkimiselle. Sananvapaus on itse asiassa ainoita tapoja taata tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen.

Nojautuminen ”perinteisiin” tiedon lähteisiin tuottaa käytännössä aina virheellisiä näkemyksiä, olipa kyse uskosta, dogmeista, karismaattisuudesta, intuitiosta, viranomaisista, selvänäyistä tai perinteisistä kansanviisauksista. Luotettavaa tietoa voidaan saada vain, jos järkiperäisesti pyritään punnitsemaan tai ennen kaikkea kumoamaan ajatuksia. Tämä vaatii vapaata mielipiteenvaihtoa ja tarvittaessa satiiria ja pilantekoa.

Miksi tiedon saaminen sitten on tärkeää? Inhimillinen intuitio ei ensinnäkään ymmärrä pienen eikä suuren mittakaavan asioita, molekyylejä tai taivaankappaleita. Lisäksi intuitio usein kuvittelee, että fyysisellä maailmalla, vaikkapa onnettomuuksilla ja taudeilla, olisi ihmisten hyvinvointia koskevia tavoitteita. Ilman avointa keskustelua ja tutkimusta ihmiset uskoisivat edelleen loitsuihin, kohtaloon, rukouksiin, ennusmerkkeihin ja jumalallisiin rangaistuksiin. Valistuneella nykyihmisillekin on luultavasti rakkaita ja vääristyneitä vakaumuksia ja hän on toisinaan taikauskon vietävissä, mutta juuri siksi hänen kannattaa vaatia sanomisen vapautta.

Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita, että minkä tahansa viestin tulee saada samanlainen huomio opetuksessa. Sananvapaudelle tulee asettaa erityisiä koulutuksellisia tavoitteita. Ihmisten on ensinnäkin saatava tietää lajinsa menneisyydestä miljoonien vuosien ajalta. Ihmiset on altistettava kulttuurihistorialle maanviljelyn alusta nykypäivään. Ihmisten on tiedettävä erilaisista kulttuureista ja uskomuksista. Koulutuksen ja sananvapauden tulee taata tämänkaltaisten faktojen leviäminen. Ihmisten on saatava myös tietää virheistä, joita heidän edeltäjänsä ovat tehneet. Lisäksi heidän on ymmärrettävä oikeusvaltion periaatteita, samoin kuin jotakin taiteiden tuomasta esteettisestä nautinnosta. Kaiken tämän tiedon päälle ihmisiltä tulee odottaa tiettyjen rationaalisten tapojen omaksumista. Ja tämä koskee kaikkia ihmisiä.

Koulutetuilta ihmisiltä tulee vaatia enemmän. Heidän tulee osata ilmaista monimutkaisia ajatuksia selkeästi. Objektiivinen tieto on kallisarvoinen hyödyke, joka tulee ymmärrettävällä kielellä erottaa taikauskosta tai vanhakantaisista ”viisauksista”. Koulutettujen ihmisten tulee myös osata tehdä loogisia ja tilastollisia päätelmiä, välttäen kouluttautumattoman mielen harhaluuloja. Syy-yhteys on osattava erottaa pelkästä yhteydestä ja sattumasta. On oltava tietoinen ihmismielen alttiudesta virhepäätelmiin. Koulutuksen on myös autettava ymmärtämään, että eri mieltä olevat ihmiset eivät aina ole tyhmiä tai pahoja. On arvostettava avointa keskustelua, pelottelun ja kiihotuksen sijaan. Vihapuhe käyttää sananvapautta hyväkseen, mutta sanomisen vapaus on silti välttämätöntä rauhanomaiselle ja vauraalle demokratialle. Mikään ei saa olla järkiperäisen kritiikin tai pilanteon ulottumattomissa. Ihmisillä tulee olla oikeus sanoa, mutta heillä ei ole oikeutta olla loukkaantumatta.

PS. Lisäys ajatuksenvapaudesta 19.2.2015
Voima -lehdessä 1/2015 kirjoitetaan:
Pew-tutkimuslaitoksen mukaan Etelä-Aasian muslimeista 76 prosenttia kannattaa uskonsa hylkäävän teloittamista, kun Lähi-idässä samaa mieltä on 56 prosenttia.
Rauhan uskonto siis?