Feministisestä puolueesta, Trumpista yms.

Tässä on blogin varsinaista aihetta vain etäisesti sivuavia huomioita ajankohtaisista tapahtumista. Aloitetaan taannoisesta Kasvatustiede ja feminismi -kirjoituksestani. Esitin siinä, että yliopiston ja tieteen sijasta feminismin paikka on muualla. Ehdotin jopa feministisen puolueen perustamista, jotta politiikka saataisiin pidettyä erillään tieteenteosta.

Olen edelleen sitä mieltä, että feminismi tai muu politiikanteko eivät kuulu tieteeseen. Mutta en ehkä ajatellut tuolloin riittävästi, onko feministinen puolue sovelias tapa vaikuttaa tasa-arvoon – erityisesti, jos sukupuolia jo kohdellaan lain edessä tasa-arvoisesti.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite 11/2016 kertoo Suomeen perusteilla olevasta Feministisestä puolueesta. (Kunnia ei ehdotuksestani huolimatta todellakaan kuulu minulle; luultavasti harva feministiksi itsensä lukeva puntaroi kirjoitukseni ehdotuksia, ja ajatus puolueesta on ollut esillä jo vuosia.) Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan luultavimmin Katja Aro, joka sanoo: ”Lainsäädäntö alkaa olla kunnossa, ja seuraavaksi aletaan puhua asenteista.” Aron huomio on kiinnostava. Oletetaan, että lait jo olisivat Fp:lle mieleisiä. Oletetaan, että myös lakien tulkitseminen olisi Fp:lle mieleistä. Jutun perusteella voidaan arvella, että tämä on asiantila. Tai ainakaan perustajajäsenet eivät jutussa mainitse lakeja tai oikeuden päätöksiä, joiden heidän mielestään pitäisi olla toisenlaisia. Oletetaan, että pääongelma on siis Aron mainitsema asenneilmasto. Asenteissa kieltämättä on toivomisen varaa. Kaikki eivät osaa, halua tai ymmärrä suhtautua kanssaihmisiin yksilöinä, osa suhtautuu sukupuolisiin vähemmistöihin ennakkoluuloisesti ja niin edelleen.

Kysymys kuuluu tällöin: onko asennemuokkausta varten hyödyllistä perustaa puolue? Vai muuttaisiko jokin muu toimija asenteita paremmin/tehokkaammin? Onko jopa nähtävissä, että puolue haittaisi ajamaansa asennemuutosta? Ihmiset kun saattaisivat kokea puolueen pyrkivän ajatusten/vapauksien kontrollointiin. Haitta voisi tulla myös puoluekentän suuremman hajanaisuuden kautta. Niin tai näin, minulla ei ole vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen. Yleisesti kuitenkin ajattelen, että puoluetoiminnan tulisi keskittyä asennemuokkauksen sijasta lainsäädäntöön, vaikkapa verotuksen ja sosiaaliturvan osalta. Toki puolueiden kannatus ja toiminta näyttävät todellisuudessa seuraavan äänestäjien asenteita, pikemminkin kuin päinvastoin. On siis perusteltua kysyä, millaiset motiivit ja vaikutusmahdollisuudet feministisellä puolueella on. Jään mielenkiinnolla odottamaan. 

PS. Kuukausiliitteen Fp-jutussa nostetaan esiin eräs lainsäädännöllinen tasa-arvokysymys: asevelvollisuus. Aro kertoo: ”Emme ole saaneet varmaankaan mistään muusta yhtä paljon kyselyjä kuin siitä, mikä on kantamme asepalvelukseen.” Oletan, että tämä tasa-arvokysymys on askarruttanut lähinnä miehiä. Mikä on puoleen kanta? Jutun mukaan puolueessa on ”kannatusta sille, että asepalveluksen tulee olla sukupuolineutraali ja vapaaehtoinen”. Ehkä puolue siis ryhtyy ajamaan tasa-arvoista ammattiarmeijaa Suomeenkin? Ja tällaisen armeijan mahdollisen heikkouden vuoksi puolue ajaa myös Nato-jäsenyyttä? (Trumpin valinta tosin saattoi sulkea Suomelta Nato-tien, ainakin hetkeksi. Tai ehkä jos Soini lähetetään Trumpin pakeille, jäsenyys heltiäisi...) 

PS2. Tuolla on lukemisen arvoinen Kirjoitus Trumpin voitosta ja sen herättämistä reaktioista:

https://www.bloomberg.com/view/articles/2016-11-10/a-letter-to-the-protesters

Ja tuolla on katsomisen arvoinen video siitä, millainen Trump on:

https://www.youtube.com/watch?v=svoeu6RPbX4&t=348s

PS3. Tuntien Trumpin ajatuksia ilmastonmuutoksesta, oli lähes huvittavaa lukea neljä vuotta vanhaa Nature-lehteä (ks. kuva) ja siinä ilmaistua huolta Obaman mahdollisen toisen kauden ilmastopolitiikasta.

PS4. Taannoin kommentoin miesten ja naisten palkkaeroja (ks. erityisesti jälkikirjoitus). Yle Uutisten kolumnissa asia esitetään pitkälti samalla tavoin: http://yle.fi/uutiset/3-9291642