Tässä on blogin varsinaista aihetta vain etäisesti sivuavia
huomioita ajankohtaisista tapahtumista. Aloitetaan taannoisesta Kasvatustiede ja feminismi -kirjoituksestani. Esitin siinä, että yliopiston ja tieteen
sijasta feminismin paikka on muualla. Ehdotin jopa feministisen puolueen
perustamista, jotta politiikka saataisiin pidettyä erillään tieteenteosta.
Olen edelleen sitä mieltä, että feminismi tai muu
politiikanteko eivät kuulu tieteeseen. Mutta en ehkä ajatellut tuolloin
riittävästi, onko feministinen puolue sovelias tapa vaikuttaa tasa-arvoon –
erityisesti, jos sukupuolia jo kohdellaan lain edessä tasa-arvoisesti.
Helsingin Sanomien
Kuukausiliite 11/2016 kertoo Suomeen perusteilla olevasta Feministisestä
puolueesta. (Kunnia ei ehdotuksestani huolimatta todellakaan kuulu minulle;
luultavasti harva feministiksi itsensä lukeva puntaroi kirjoitukseni
ehdotuksia, ja ajatus puolueesta on ollut esillä jo vuosia.) Puolueen
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan luultavimmin Katja Aro, joka sanoo:
”Lainsäädäntö alkaa olla kunnossa, ja seuraavaksi aletaan puhua asenteista.” Aron
huomio on kiinnostava. Oletetaan, että lait jo olisivat Fp:lle mieleisiä.
Oletetaan, että myös lakien tulkitseminen olisi Fp:lle mieleistä. Jutun
perusteella voidaan arvella, että tämä on asiantila. Tai ainakaan
perustajajäsenet eivät jutussa mainitse lakeja tai oikeuden päätöksiä, joiden
heidän mielestään pitäisi olla toisenlaisia. Oletetaan, että pääongelma on siis
Aron mainitsema asenneilmasto. Asenteissa kieltämättä on toivomisen varaa.
Kaikki eivät osaa, halua tai ymmärrä suhtautua kanssaihmisiin yksilöinä, osa
suhtautuu sukupuolisiin vähemmistöihin ennakkoluuloisesti ja niin edelleen.
Kysymys kuuluu tällöin: onko asennemuokkausta varten
hyödyllistä perustaa puolue? Vai muuttaisiko jokin muu toimija asenteita
paremmin/tehokkaammin? Onko jopa nähtävissä, että puolue haittaisi ajamaansa
asennemuutosta? Ihmiset kun saattaisivat kokea puolueen pyrkivän
ajatusten/vapauksien kontrollointiin. Haitta voisi tulla myös puoluekentän
suuremman hajanaisuuden kautta. Niin tai näin, minulla ei ole vahvaa kantaa suuntaan
tai toiseen. Yleisesti kuitenkin ajattelen, että puoluetoiminnan tulisi
keskittyä asennemuokkauksen sijasta lainsäädäntöön, vaikkapa verotuksen ja
sosiaaliturvan osalta. Toki puolueiden kannatus ja toiminta näyttävät todellisuudessa
seuraavan äänestäjien asenteita, pikemminkin kuin päinvastoin. On siis perusteltua
kysyä, millaiset motiivit ja vaikutusmahdollisuudet feministisellä puolueella on. Jään mielenkiinnolla odottamaan.
PS. Kuukausiliitteen
Fp-jutussa nostetaan esiin eräs lainsäädännöllinen tasa-arvokysymys:
asevelvollisuus. Aro kertoo: ”Emme ole saaneet varmaankaan mistään muusta yhtä
paljon kyselyjä kuin siitä, mikä on kantamme asepalvelukseen.” Oletan, että
tämä tasa-arvokysymys on askarruttanut lähinnä miehiä. Mikä on puoleen kanta?
Jutun mukaan puolueessa on ”kannatusta sille, että asepalveluksen tulee olla
sukupuolineutraali ja vapaaehtoinen”. Ehkä puolue siis ryhtyy ajamaan
tasa-arvoista ammattiarmeijaa Suomeenkin? Ja tällaisen armeijan mahdollisen
heikkouden vuoksi puolue ajaa myös Nato-jäsenyyttä? (Trumpin valinta tosin
saattoi sulkea Suomelta Nato-tien, ainakin hetkeksi. Tai ehkä jos Soini
lähetetään Trumpin pakeille, jäsenyys heltiäisi...)
PS2. Tuolla on
lukemisen arvoinen Kirjoitus Trumpin voitosta ja sen herättämistä reaktioista:
Ja tuolla on katsomisen arvoinen video siitä, millainen
Trump on:
PS3. Tuntien Trumpin
ajatuksia ilmastonmuutoksesta, oli lähes huvittavaa lukea neljä vuotta vanhaa Nature-lehteä
(ks. kuva) ja siinä ilmaistua huolta Obaman mahdollisen toisen kauden
ilmastopolitiikasta.
PS4. Taannoin
kommentoin miesten ja naisten palkkaeroja (ks. erityisesti jälkikirjoitus). Yle
Uutisten kolumnissa asia esitetään pitkälti samalla tavoin: http://yle.fi/uutiset/3-9291642