Lyhyesti rahasta

Yuval Noah Hararin aiemmista teoksista koottu kirjanen Money (Penguin Vintage 2018) kertoo rahan historiasta ja rahan merkityksestä muun muassa ihmisten onnellisuudelle ja talouden toimivuudelle. (Teoksen jälkimmäinen puolisko käsittelee lähinnä rahaan liittymättömiä aiheita. Tämä luo vaikutelman, että kirja on koottu lähinnä rahastusmielessä.)

Harari kysyy, miksi kaksi täysin erimielistäkin kulttuuria voivat molemmat uskoa kullan arvoon. Hararin ajatusleikki on seuraava:

Oletetaan, että kun kaupankäynti Intian ja Välimeren maiden välillä alkoi, intialaiset eivät olleet kiinnostuneet kullasta. Se oli siis heille arvotonta. Välimerellä kulta oli kuitenkin korkealle arvostettu statussymboli. Mitä tapahtuisi seuraavaksi?

Intian ja Välimeren väliä matkustavat kauppiaat huomaisivat pian eron kullan arvossa. Voittoa tehdäkseen he ostaisivat kultaa halvalla Intiassa ja myisivät sen kalliilla Välimerellä. Tämän seurauksena kullan kysyntä Intiassa nousisi räjähdysmäisesti, aivan kuten sen hintakin. Samaan aikaan Välimerelle tulisi kultavirta, joka laskisi hintoja. Lyhyessä ajassa kullan hinta Intiassa ja Välimerellä olisi samaa luokkaa. Se, että Välimerellä uskottiin kultaan, sai myös intialaiset uskomaan kultaan. 

Harari jatkaa yhteisesti jaettujen uskomusten voimasta:

Se, että joku uskoo kotilonkuoriin, dollareihin tai sähköiseen dataan, riittää voimistamaan uskoamme niihin, vaikka muutoin vihaisimme tai halveksisimme kyseistä henkilöä. Kristityt ja muslimit, jotka eivät kyenneet yksimielisyyteen uskonnollisissa uskomuksissa, pääsivät kuitenkin yksimielisyyteen rahaa koskevissa uskomuksissa, koska siinä missä uskonto pyytää meitä uskomaan johonkin, raha pyytää meitä uskomaan, että muut ihmiset uskovat johonkin.

Harari käsittelee myös markkinataloutta ja siihen uskomista:

Äärimuodossaan usko vapaisiin markkinoihin on yhtä naiivi kuin usko joulupukkiin. Ei yksinkertaisesti ole poliittisista asenteista vapaita markkinoita. Tärkein taloudellinen resurssi on usko tulevaan, ja tätä resurssia jatkuvasti uhkaavat varkaat ja huijarit. Markkinat itsessään eivät tarjoa suojaa huijauksia, varkauksia tai väkivaltaa vastaan. Se on poliittisen järjestelmän tehtävä. Se takaa luottamuksen luomalla lainsäädännöllisiä seurauksia huijareille ja ylläpitämällä poliisivoimia, oikeuslaitosta ja vankiloita.

Kirjan toisessa puoliskossa Harari tarkastelee muun muassa liberalismia:

Liberalismi sortuu sinä päivänä, kun järjestelmä tuntee minut paremmin kuin tunnen itseni. Tämä ei ole niin vaikeaa kuin miltä se kuulostaa, ottaen huomioon, että useimmat ihmiset eivät tunne itseään kovin hyvin.

Hararin mukaan liberalismi voi romahtaa myös kahdesta muusta syystä. Ensinnäkin tieteelliset löydökset ja teknologinen kehitys saattavat jakaa ihmiskunnan kahtia hyödyttömiin surkimuksiin – joiden toimintakykyä sodankäyntikään ei enää tarvitse – ja pieneen superihmisten eliittiin. Tai sitten auktoriteetti voi karata ihmisiltä superälykkäille algoritmeille.

                                 * * *

Lisäys 16.3. Econ talk -podcastissa Russ Robertsin haastattelema Richard Davies kertoo äärioloissa spontaanisti syntyvistä talous- ja rahajärjestelmistä. Mikä kaikki kelpaa vaihdon välineeksi?