torstai 3. lokakuuta 2013

Paljonko on paljon?


Sain eilen illalla käsiini Pertti Tötön kirjan Paljonko on paljon? – Luvuilla argumentoinnista empiirisessä tutkimuksessa (Vastapaino 2012). Olen nautiskellen ahminut jo ensimmäiset n. 120 sivua. Erityisesti luku 3 laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroista on mainio. Siinä Töttö käy läpi joitakin laadulliseksi mainittuja tutkimuksia, mutta löytääkin niistä määriin perustuvia argumentteja. Suurempi periaatteellinen ongelma on näytteiden edustavuudessa ja tutkimusten subjektiivisuudessa; eri ihminen olisi voinut tehdä samasta aineistosta hyvin toisenlaisia päätelmiä.

Sukupuolten välisistä eroista (luku 5) Töttö lainaa Petri Ylikosken ja Tomi Kokkosen kirjaa Evoluutio ja ihmisluonto (2009): 

Ajatus sukupuolten vastakkaisuudesta ei saa myöskään empiiristä tukea. Psykologisista tutkimuksista on tehty laajoja meta-analyyseja, joiden pääasiallinen tulos on, että sukupuolet ovat useimmissa asioissa hyvin samanlaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kun otetaan huomioon sukupuolten sisäisen muuntelun määrä, sukupuolten keskimääräiset erot ovat merkityksettömiä. Esimerkiksi Janet Shipley Hyde (2005) löysi merkittäviä eroja ainoastaan seuraavissa ominaisuuksissa: heittovoima, masturboinnin määrä, asenne irtosuhteisiin ja fyysinen aggressio. Tämä on arkiajattelun oletusten kannalta todella lyhyt lista.

Lista todellakin vaikuttaa lyhyeltä, mutta Tötön mukaan se pitenee, kun Hyden artikkelia tarkastellaan lähemmin. Hyde ei ensinnäkään kerro, millä perusteella hän määritteli jonkin sukupuolieron pieneksi tai suureksi. Koska tilastotiede ei vastaa tällaisiin kysymyksiin, eroa on verrattava ”samankaltaiseen eroon, jota kiistatta pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä tai muuten merkittävänä. Vain se voi ratkaista, paljonko on paljon.”

Töttö vertaa Hyden mainitsemia sukupuolieroja sukupuolten keskimääräiseen palkkaeroon Suomessa (sitähän pidetään monesti suurena tasa-arvo-ongelmana). Mitä lukemat sanovat? Töttö kirjoittaa:

Näiden tietojen nojalla naisten ja miesten keskimääräinen tuloero on siis Suomessa pieni, jos käytämme silmämääränä Hyden tarjoamaa mittatikkua. Sukupuolten väliset erot ovat selvästi pienempiä kuin yksilöiden väliset tuloerot. Jos taas nojaamme tasa-arvokeskusteluun ja pidämme EU:N linjausten mukaisesti eroa suurena, meidän pitää olla johdonmukaisia ja pitää suurinta osaa Hyden tarkastelemista sukupuolieroista myös suurina tai jopa valtavina. Jokainen valitkoon näistä, sillä tämän lähemmäs vastausta kysymykseen, paljonko on paljon, emme pääse. Mutta tämäkin on jo paljon, sillä se sulkee pois vaihtoehdon, että sukupuolten tuloeroja pidettäisiin suurina ja muita eroja pieninä.