perjantai 3. maaliskuuta 2017

Rehellisyys, uusi persoonallisuuspiirre?

O = Openness, avoimuus kokemuksille
C = Conscientiousness, tunnollisuus
E = Extraversion, ekstroverttius
A = Agreeableness, sovinnollisuus
N = Neuroticism, neuroottisuus/pelokkuus


Yllä on niin sanottu big five, persoonallisuuspiirteiden jako viiteen akseliin. (Olen aiemmin kirjoittanut tunnollisuudesta täällä.) OCEAN-jaottelu on jo kymmeniä vuosia vanha, mutta ajan myötä se on saanut tutkimuksellista tukea niin, että siitä on tullut persoonallisuuspsykologiassa eniten käytetty luokittelu.

Scientifc American Mind Jan/Feb 2017 -lehdessä esitetään, että vastikään luotu kuusijako on alkanut korvata big fiveä. Niin kutsutussa Hexaco-mallissa neuroottisuus on korvattu emotionaalisuudella ja lisäksi on tullut uusi rehellisyys/nöyryys -akseli. Taya Cohen kirjoittaa:

Rehellisyys/nöyryys -faktori, jota ei ole vanhassa mallissa, kuvaa moraalisen luonteen motivaatioelementtiä – halua tehdä hyvää ja halua välttää väärintekemistä. Tunnollisuus taas kuvaa tahdonvoimaelementtiä – taitoa ja päättäväisyyttä toimia oikein.

Pidän neuroottisuusakselin muutosta emotionaalisuusakseliksi jossakin määrin perusteltuna, mutta en ole vakuuttunut uuden rehellisyysakselin hyödyistä. Halu toimia oikein ja kyky toimia oikein ovat eri asioita, mutta ne eivät sujuvasti asetu omiin persoonapiirrelokeroihinsa. Big five ei toki kerro yksilön moraalisesta luonteesta tai käyttäytymisestä, mutta ottaen huomioon, moraalisten arvoarvostelmien häilyvän luonteen, miten se voisikaan? Sovinnollisuus-epäsovinnollisuus-akseli taas nähdäkseni jo kuvaa riittävästi persoonallisuuden moraalista puolta (vielä paremmin jos tunnollisuus-akseli otetaan huomioon).

Lisäksi artikkelin mukaan rehellisyys/nöyryys -piirre voi ratkaisevasti muuttua iän myötä. Tämä on ilmeistä; epärehellinen parikymppinen ei usein enää ole epärehellinen keski-ikäisenä, teini-ikäisyyden ylimielisyydestä puhumattakaan. Big five –piirteet eivät kuitenkaan samalla tavalla ole muuntuvaisia, ja pitkälti juuri siksi ne ansaitsevat nimityksen persoonapiirre. Big five -piirteille voidaan myös perustellummin esittää vastaavuuksia aivorakenteissa ja -toiminnoissa.

Koetan jossakin vaiheessa perehtyä uusimpiin tutkimuksiin aiheesta. Mitä alalla ajatellaan kuusijaosta? On vaikea uskoa, että sen asema olisi niin vahva kuin artikkelissa annetaan ymmärtää.

 * * *

Samassa lehdessä on muitakin kiinnostavia artikkeleita. Eräs käsittelee perheen köyhyyden vaikutusta lapsen aivoihin. John Gabrieli ja Silvia Binge aloittavat: ”Syntymäperheesi tulotasolla on merkittävä vaikutus (powerful effect) koulutustasoosi.” 

Lukuisat tutkimukset ovat todellakin havainneet, että vanhempien tulotaso on yhteydessä lasten kouluttautumiseen ja uranäkymiin. Jutussa kuitenkin annetaan ymmärtää, että perheen matala tulotaso aiheuttaisi lasten matalan koulutuksen ja heikot uranäkymät. Useimmissa tapauksissa kausaalisuutta tai vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan ole osoitettu. (Harva tutkimus on sulkenut pois esimerkiksi vanhemmilta perittyjen geenien merkitystä.) Erilaiset adoptiotutkimukset (lähinnä kaksosilla tehdyt) olisivat paras tapa selvittää syy-yhteyksiä. Tämä pätee etenkin tulojen ja lasten aivojen väliseen yhteyteen (esim. kuorikerroksen paksuuteen), joka oli artikkelin pääaihe.

Toki edellä mainittu kausaalisuuksia koskeva tietämättömyys jutussa mainitaan: ”Kaikki tämä työ koskee korrelaatioita, joten on tärkeää huomata, että se ei voi todistaa, onko köyhtynyt ympäristö aiheuttanut nämä muutokset aivoissa – tai näkyvätkö nämä aivorakenne-erot akateemisessa suoriutumisessa.” Tämä huomio tehdään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ensin on luotu mielikuva kausaalisuudesta. Niin tai näin, emme vielä tiedä, onko sellaisen oppilaan aivoissa jotakin poikkeavaa, joka menestyy köyhistä lähtöoloistaan huolimatta. 

Lehdessä on mielenkiintoinen juttu myös mustekalojen mielentoiminnoista. Osa yksilöistä esimerkiksi näyttää tunnistavan, katsooko ihminen sitä vai ei. Lisäksi ne näyttävät erottavan ihmisyksilöitä toisistaan, vaikka he olisivat samassa univormussa. Sitä voi miettiä, kun seuraavan kerran aikoo ravintolassa tilata friteerattua mustekalaa.