Kaksi otetta skeptikkolehdistä

Skeptic -lehden päätoimittaja Michael Shermer analysoi kirjoituksessaan muun muassa sananvapautta ja Amerikan yliopistojen poliittista samanmielisyyttä (jonkinlaista vasemmistolaista taantumuksellisuutta). Shermerin mukaan moraalisille liikkeille on tyypillistä, että järkeenkäypä idea, jonka takana on jonkin verran todisteita, ajautuu sitoutuneiden moralistien käsissä äärimmäisyyksiin. Näin näyttää käyneen USA:n kampuksilla, kun moralistit ovat uhriksi asettumalla koettaneet nostaa sosiaalista statustaan.

Skeptical Inquirer March/April 2016 -lehdessä taas on kirjoitus aseista ja niiden yhteydestä turvallisuuteen. Teksti loppuu seuraavasti:

Suurin osa aseiden omistajista sanoo, että he ostavat aseensa turvallisuuden vuoksi (for protection). Todisteet kuitenkin viittaavat siihen, että he ovat paremmassa turvassa varmistamalla, että heidän kodeissaan ei ole tuliaseita. Uskomus, että aseet tuovat turvaa, on virheellinen, ja tämän virheellisen uskomuksen sinnikkyys on maksanut meille tuhansia elämiä.

PS. Selailin vajaat 10 vuotta vanhoja Metsästys ja kalastus -lehtiä, joista en malta olla laittamatta paria otetta tänne. Kiikaritähtäimen läpi otettu ”erinomainen kuva” ja tuki ”nuorten erämiesten” (=lasten) tappamisharrastukselle eivät riko lakia, mutta monella luultavasti silti herää jonkinasteinen vastenmielisyydentunne. Nykyisenkaltainen harrastajametsästäjäjärjestelmä saattaa olla yksi toimivimmista keinoista kontrolloida villieläinten kantoja, mutta tämä ei kerro sitä, onko metsästys harrastuksena moraalisesti oikein vai väärin.

PS 2. Belgian terroriuutisten lomaan aiheeseen etäisesti(?) liittyviä hyviä uutisia: Yhdysvallat maallistuu edelleen. Tämä on hyvä uutinen seuraavasta syystä: uskonto on muutakin kuin ihmisten tapa jäsentää tunne-elämäänsä rituaalien, arkkitehtuurin ja muun vastaavan kautta. Tämän lisäksi uskonnolliset käsitykset vaikuttavat reaalimaailmaan, ihmisten käyttäytymiseen. Monien mielestä uskosta luopuminen on myös tappamisen arvoinen rike. Asia ei siis ole niin yksinkertainen, että pahat ihmiset tekevät pahoja tekoja ja hyvät ihmiset hyviä. Sam Harrisin sanoin: ”Monet uskovat, että Jeesus palaa maahan herättämään kuolleet ja että hän tällä välin tuomitsee masturboinnin”. Muslimeista Harris kirjoittaa:

Ei ole sattumaa, että miljoonat muslimit karttavat alkoholia ja pekonia [1]. Ei ole sattumaa, että he tekevät pyhiinvaelluksen Mekkaan. Ei ole sattumaa, että he rukoilevat viidesti päivässä. Eikä ole sattumaa, että monet heistä halveksivat juutalaisia apinoiden ja sikojen sikiöinä, että he kohtelevat naisia toisen luokan kansalaisina ja että he vastaavat jihadin kutsuun. Nämä uskomukset ja käytännöt kumpuavat suoraan pyhistä kirjoituksista.

[1] Pekonin syömisen vähentämistä voidaan suositella puhtaasti rationaalisin perustein, katso tuore artikkeli yhdestä maailman johtavasta tiedelehdestä (Proceedings of the National Academy of Sciences).

Myytti hullusta nerosta

Carol Tavris pohtii uudessa Skeptic –lehdessä myyttiä hullusta nerosta. Onko neroiksi tai luoviksi luokitelluilla ihmisillä muita useammin mielen tai persoonallisuuden häiriöitä? Kaksi otetta artikkelista:

...psychological studies have shown again and again that, however much we want to romanticize genius, it is typified by qualities that are disappointingly opposite of psychotic: self-discipline, tenacity, organization, calmness, and strong self-image.

Ja:

There is no specific personality type associated with outstanding creativity. Creative people are not necessarily childish and erratic in human relationships, as is often thought, nor are they necessarily extraordinarily egotistic or rebellious or eccentric. Only one characteristic was present in all creative people: motivation. They want to be creative, and are willing to put consistent effort into that goal. This may be the craziest thing about them. By definition, they want to do things differently.

Nerouden takaa näyttää siis löytyvän kovaa työtä, harjoittelua, motivaatiota, opettelua, sinnikkyyttä. Me kateelliset tavikset emme toisin sanoen voi lohduttautua sillä, että ”no, minä ainakaan en ole hullu”. 

Ruokamyyteistä Skeptic-lehdessä

Uusimmassa Skeptic-lehdessä (2014, Vol 19, No 4) on Harriet Hallin varsin perusteellinen artikkeli ruoka- ja ravitsemusmyyteistä. Siinä on muun muassa tällainen lainaus:

Tiede ei ole identifioinut terveellisintä tapaa syödä. Se on kuitenkin tullut niin lähelle kuin mahdollista (koska olemattomuutta ei voida todistaa) vahvistaakseen sen, että ei ole olemassa terveellisintä ruokavaliota. Päinvastoin, tiede on osoittanut, että ihminen pystyy menestymään yhtä hyvin erilaisilla ruokavalioilla. Sopeutuvuus on leimallista syövälle ihmiselle. Monet ruokavaliot ovat meille hyviä, mutta mikään ei ole täydellinen.

Lehdessä on myös mainio juttu siitä, toimiiko AA-kerho alkoholismin hoidossa. Onko täydellinen pidättäytyminen alkoholista paras tapa?