keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Harhakäsityksiä evoluutiosta

Yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen opiskelijoita johdettiin 1900-luvun lopulla systemaattisesti harhaan siinä, mitä evoluutioteorian ja biologian soveltaminen ihmiseen tarkoittaa. Biologiaa mustamaalattiin jonkinlaiseksi determinismiksi ja konservatismiksi, jopa rasismiksi ja sovinismiksi. Tilanne on viime vuosina muuttunut ja ihmistieteilijät ovat kiinnostuneet evolutiivisesta ihmistutkimuksesta. Jotkin evoluutiota koskevat harhaluulot ovat kuitenkin sitkeitä. Tässä niistä joitakin.

1. Luonnonvalinta suosii lajin eloonjäämistä. Väitteet, että jokin yksilön piirre on kehittynyt lajin hyväksi, ovat olleet yleisiä etenkin luontodokumenteissa.

2. Elävien olentojen välisen kilpailun ja ristiriitojen alla vallitsee harmonia ja yhtenäisyys. 

3. Evolutiiviset selitykset ovat vain kehäpäätelmiä tai eläinsatuja pikemmin kuin tieteellisiä selontekoja siitä, miten lajit ovat saaneet ominaisuutensa. Koska menneisyyttä ei voida tutkia suoraan, menneisyyttä koskevat tiedot ovat täysin spekulatiivisia.

4. Psykologisten ja muiden biologisten mekanismien välillä on merkittävä teoreettinen ero. Siksi myös ihminen ja eläin ovat perustavanlaatuisesti erilaisia. Ihmisen pyrkimykset ovat tulosta vapaasta tahdostamme ja sattumanvaraisista kulttuurisista vaikuttimista.

5. Ihmisen käyttäytymiselle on olemassa johdonmukaisia ja yhtenäisiä teorioita, jotka eivättee oletusta universaalista ihmisluonnosta. Ihmisaivot koostuvat vain muutamasta yleismekanismista, kuten esimerkiksi ”älykkyydestä” ja ”kyvystä omaksua kulttuuri”. Ihmismielessä ei siis ole sisäsyntyisiä rakenteita ja valmiuksia, tai jos on, ne ovat yhteiskuntajärjestyksen kannalta joko merkityksettömiä tai triviaaleja, kuten nälkä ja jano.
 
6. Ihmiskoiraan ja -naaraan väliset psykologiset erot, jos niitä on, ovat mitättömiä. Biologian soveltaminen ihmistutkimukseen on myös ristiriidassa tasa-arvopyrkimysten kanssa.

7. Koska ihmisen käyttäytyminen on niin monimutkaista, koska emme voi olla objektiivisia oman käyttäytymisemme suhteen, koska ihmistieteissä ei voida tehdä kontrolloituja kokeita ja koska ihmisillä on vapaa tahto, käyttäytymistämme koskevat biologiset teoriat ovat tarpeettomia. Jo ajatus, että olemme rakentuneet samanlaisista atomeista kuin kivet ja kalliot, kaventaa persoonallisuuttamme.

Yllä olevat näkemykset ovat perustavalla tavalla vääriä ja pahimmillaan estävät realistisen ihmiskuvan kehittymistä. Käsittelen näitä ja muita harhaluuloja etenkin Rakkauden evoluutio ja Ihmisluontoa etsimässä -kirjoissani.

Kohtiin 2, 5 ja 6 liittyy seuraava, tasa-arvoa koskeva esimerkki. Vaikka miehille opetettaisiin ja vaikka he uskoisivat siihen, että patriarkaatti on kokonaisuus, joka pitää säilyttää, ja että mies on vain väline patriarkaatin suojelemiseksi, miesten väliset konfliktit ja kilpailullisuus tulisivat jatkumaan. Konfliktit syntyvät emootioista, eivätkä häviä uskomusten voimasta, olivatpa uskomukset sosiaalitieteilijöiden tai perinteisempien myyttienluojien tuotoksia.