Kansan Uutiset -lehti kirjoittaa 3.8.2019: ”Uusateismilla ja feminismiä vastustavalla maskulinistisella miesliikkeellä on paljon leikkauspintaa.” Tässä joitakin huomioita sekavasta ja sinne tänne ilkkuvasta lehtiartikkelista.
Aloitetaan harvoin käytetystä maskulinismi termistä. Mitä se tarkoittaa? Maskulinismilla tai lyhyemmin maskulismilla on viitattu sekä maskuliinisuuden yleiseen ihannointiin että miesten oikeuksien edistämiseen. Kirjoittaja jättää kertomatta, mitä hän tällä ilmeisesti halventavaksi tarkoitetulla termillään tarkoittaa. Maskuli(ni)smi ei joka tapauksessa ole aatteellisesti yhteydessä feminismin vastustamiseen enempää kuin feminismi on aatteellisesti yhteydessä miesten oikeuksien vastustamiseen.
Kirjoituksen eräs pääväite on, että ateismista on tullut oikeistolaisempaa. Huoli esitetään aivan kuin vasemmistolaisuudella olisi jonkinlainen esikoisoikeus uskonnottomuuteen: ”Suomessa kirkon ero valtiosta on ollut enemmän vasemmiston kuin muiden asialistalla.” Ateismin oikeistolaistumista kirjoituksessa perustellaan muun muassa seuraavasti:
Oikeusministeriön Eduskuntavaalitutkimus 2015 -julkaisun mukaan perussuomalaiset olivat 2015 suositumpia kirkkoon kuulumattomien kuin kirkkoon kuuluvien parissa. Ensimmäisten parissa kannatus oli neljä prosenttiyksikköä suurempi.
Voi olla, että ateismin kannattajissa on aiempaa enemmän oikeistolaisesti ajattelevia – mitä oikeistolaisuuteen lasketaankin –, mutta tällainen kannattajakunnan muutos ei kerro siitä, onko itse ateismi muuttunut. Ateismi – uusi tai vanha – on edelleen jumaluskon puutetta, ja ateistien esittämät argumentit ovat nekin vanhoja tuttuja. Se, mikä uusateismissa on uutta, onkin lähinnä se, että ateistit eivät enää ole niin vaitonaisia. Toinen muutos on se, että islamia kritisoidaan ateistien parissa aiempaa enemmän. Nykytilanteessa se on perusteltua (eikä sekään liity oikeistolaisuuteen): kristinusko on muuttumassa vanhusten seuraleikeiksi, kun taas islamin maallistuminen on vasta alkanut. Samalla islaminuskoisten määrä länsimaissa on merkittävästi lisääntynyt, ja trendi näyttää jatkuvan.
Kansan Uutisten artikkeli ei analysoi sitä, miksi islam ja feminismi ansaitsevat kritiikkiä. Lehti esittää vain perustelemattomia vihjailuja kriitikoiden oletetusta oikeistolaisuudesta aivan kuin puoluepolitiikka voisi mitätöidä islamiin tai feminismiin kohdistetun arvostelun. Kaiken lisäksi kirjoittaja mainitsee, että ”Kirkosta eronneiden määrässä on usein piikki Päivi Räsäsen otettua kantaa seksuaalista tasa-arvoa vastaan”. Tämä kuulostaa joltakin aivan muulta kuin oikeistolaiselta tai perussuomalaiselta konservatismilta.
Kirjoittaja jatkaa: ”Angloamerikkalaista uusateismia dominoivat ajattelijat kuten Richard Dawkins, Sam Harris ja vuonna 2011 kuollut Christopher Hitchens ovat kaukana tieteellisestä sosialismista.” Jää epäselväksi, mitä kirjoittaja tarkoittaa tieteellisellä sosialismilla. Olipa sen määritelmä mikä tahansa, Dawkins, Harris ja Hitchens luultavimmin vastustaisivat sanan ”tieteellinen” käyttöä sosialismin (tai minkä tahansa poliittisen aatteen) yhteydessä – riippumatta siitä, mitä he itse ajattelevat mistäkin sosialismin suuntauksesta.
Kansan Uutisten artikkelin mukaan jopa ”yhteistyö” joidenkin ihmisten kanssa on raskauttavaa: ”Harris on tehnyt yhteistyötä Milo Yiannopoulosin ja Jordan Petersonin kaltaisten oikeistoideologien kanssa ja kannattanut muslimien vastaista etnistä profilointia.”
Kirjoittaja ei mitä ilmeisimmin ole perehtynyt Sam Harrisin ajatteluun. Harris on suorasanaisesti kertonut, mistä asioista hän on samaa ja mistä eri mieltä Yiannopoulosin kanssa. Minkäänlaisesta yhteistyöstä ei voida puhua. Harris esimerkiksi vastustaa Yiannopoulosin uskonnollisuutta ja hänen antamaansa Trump-tukea. Harrisin mielestä Yiannopoulos on epärehellinen trolli ja esiintyvä taiteilija, joka haittaa rehellistä ja selkeää ajattelua. Harris ei siis pidä Yiannopuolosia liittolaisenaan.
Mitä taas tulee Jordan Petersoniin, Harris on kritisoinut myös hänen paikoin löysää ajatteluaan. Lisäksi Petersonin mahdollisella ”oikeistolaisuudella” ei ole tekemistä sen kanssa, mitä Harris itse politiikasta ajattelee. Harrisin ja Petersonin yhteistyökin on lähinnä ollut osallistumista samoihin kriittistä keskustelukulttuuria edistäviin tilaisuuksiin. Kansan Uutisten kirjoittaja väittää lisäksi, että Harrisin huomiot etnisestä profiloinnista edustaisivat muslimivastaisuutta. Näin vakava väite kaipaisi suoriin sitaatteihin nojaavia perusteluja, ei yliolkaisia heittoja.
Artikkelin jatko on yhtä epäonninen: ”Lisäksi hän (Harris) uskoo ihmisrotujen välisiin geneettisiin älykkyyseroihin, mitä tiedeyhteisö ei allekirjoita.” Joko kirjoittaja ei ole perehtynyt aihetta koskevaan tutkimukseen tai hän valehtelee. Alan tutkijat ovat lukemattomissa tutkimuksissa osoittaneet, että ihmispopulaatioiden välillä on älykkyyseroja. Se, kuinka suuri osa näistä eroista kulloinkin johtuu geneettisistä tekijöistä ei ole tiedossa, mutta on käytännössä mahdotonta, että tällaisia eroja ei olisi. Lukuisat, luultavimmin tuhannet, geenivariantit vaikuttavat älykkyyteen, eivätkä nämä muunnelmat millään voi esiintyä samoissa suhteissa eri populaatioilla.
Feminismin vastustamisesta lehti kirjoittaa: ”Tammisalo kirjoittaa feminismin vastaisia kirjoituksia Skeptikko-lehteen, josta on Suomessa tullut keskeinen feminismin vastustajien alusta.”
Olen osoittanut Skeptikossa, että eräät nykyfeminismin suuntaukset esittävät kehnosti perusteltuja ja biologian kanssa ristiriitaisia väitteitä. Olen skeptisismin hengessä myös analysoinut akateemisen feminismin aatteellisia ja autoritaarisia sivupolkuja. Vihjailu lehden oikeistolaistumisesta osuukin harhaan. Skeptikko on edelleen puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lehti myös noudattaa syrjimättömyyden ja laajan sananvapauden periaatteita ja jatkossakin sitoutuu kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun – sekä journalistisiin periaatteisiin tietolähteiden kriittisestä tarkastelusta ja totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Tässä tarkastellun artikkelin perusteella samaa ei voida sanoa Kansan Uutisista.
Olen osoittanut Skeptikossa, että eräät nykyfeminismin suuntaukset esittävät kehnosti perusteltuja ja biologian kanssa ristiriitaisia väitteitä. Olen skeptisismin hengessä myös analysoinut akateemisen feminismin aatteellisia ja autoritaarisia sivupolkuja. Vihjailu lehden oikeistolaistumisesta osuukin harhaan. Skeptikko on edelleen puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lehti myös noudattaa syrjimättömyyden ja laajan sananvapauden periaatteita ja jatkossakin sitoutuu kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun – sekä journalistisiin periaatteisiin tietolähteiden kriittisestä tarkastelusta ja totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Tässä tarkastellun artikkelin perusteella samaa ei voida sanoa Kansan Uutisista.