Kiina-ilmiö on jo yli satavuotias

(Tämä kirjoitus ei oikeastaan liity blogin aiheeseen, mutta lyhyyden vuoksi se tässä julkaistakoon.)

Suomalainen lähetyssaarnaaja Hannes Sjöblom julkaisi vuonna 1907 teoksen Kiina ja lähetystyö Kiinassa. Yllättäen kiinalainen työvoima ja sen halpuus olivat puheenaiheena jo tuolloin: ”Kiinan työmiehet ovat tätä nykyä saaneet mainetta pienistä palkoistaan ja etevyydestään”.

Kiina-ilmiö olikin hyvässä vauhdissa jo sata vuotta sitten: ”...heidän älynsä ja ahkeruutensa yhdessä Kiinan äärettömien liikemahdollisuuksien kera ovat Kiinasta tehneet tehdasliikkeen ja kaikenlaisen yritteliäisyyden luvatun maan, jonne ulkomaalaiset liikemiehet yhä taajenevissa joukoissa kokoontuvat.”

Miltähän Kiinan talous, globalisaatio tai ilmastonmuutos näyttäisivät nykyään, jos yhteiskunnalliset mullistukset – keisarivallan kaatuminen, kansantasavallan muodostuminen ja kulttuurivallankumous – eivät olisi vaikeuttaneet ulkomaisten sijoittajien toimintaa?