HS:n toimittaja Niko Kettunen esitti muutaman kysymyksen liittyen juttuunsa väkivallan vähentymisestä. Hänen käyttämänsä lähdeteos Steven Pinkerin Better Angels of Our Nature ilmestyy tänä vuonna suomeksi (mikä jäi jutussa mainitsematta). Suomennosta kannattaa odottaa, kyseessä on merkittävä teos. Tässä Kettusen kysymykset ja vastaukseni:
NK: Puhutaan "ihmisluonnosta". Eikö se ole aika monoliittinen käsite?
Näin voi tuntua, kun tarkastelee ihmisten käyttäytymisen suurta vaihtelua. Missään päin maailmaa ei kuitenkaan tavata vaikkapa leijona- tai norsuperheiden kaltaisia ihmisperheitä. Ihmisen ympäristö on rakentunut kulttuurisesti, mutta ihmisluonto on silti koko ajan ja kaikkialla jäsentämässä kulttuurisia tapoja. Luonnonvalinta on tuottanut psykologisia sopeutumia, muun muassa tietynlaisia perhetunteita, siinä missä se on anatomisten ja fysiologistenkin sopeutumien taustalla. Monet tuntuvat pelkäävän, että tutkijoiden puhe ihmisluonnosta pyrkisi jotenkin normittamaan ihmistä, kertomaan mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Tämä ei kuitenkaan ole tieteen tehtävä.
NK: Yksi Pinkerin teeseistä on, että keskimääräisen älykkyyden nousu vähentää väkivaltaan ajautumista. Pinker pohjaa mm. James Flynnin tutkimuksiin, jonka mukaan nykyteini saisi 1910-luvun älykkyystestissä huikeat 130 pistettä - vastaavasti sadan vuoden takaa tempaistu keskivertoihminen saisi nykytestissä vain 70 pistettä. Voiko älykkyystaso nousta näin radikaalisti yhdessä vuosisadassa?
On helppoa kuvitella syitä älykkyyden nopeaan nousuun. Ravitsemus on parempaa, tauteja on vähemmän, älyllisiä virikkeitä on enemmän jne. Olosuhteiden salliessa myös luonnonvalinta pystyisi muutamassa sukupolvessa suosimaan älykkyyttä ja kykyjä oppia uutta. Älykkyyden nousun syistä tai sen yhteydestä väkivallan vähentymiseen ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Luulen, että Pinker on oikeilla jäljillä.
NK: Ovatko ihmiset nykyään empaattisempia kuin ennen?
Eräässä tutkimuksessa amerikkalaisten opiskelijoiden empaattisuus oli laskenut 30 vuodessa jopa 40 prosenttia. Tutkimusasetelma ei kuitenkaan huomioi, miten moraalin piiri on laajentunut: paremman tiedonkulun ja vapaamman liikkumisen vuoksi on yhä vaikeampi omaksua perusteettomia vihollisuuksia ihmisryhmien kesken. Myös vähemmistöjen asema on parantunut lähes globaalisti. Siinä mielessä olemme paljon empaattisempia. Yhä useammat ymmärtävät, että olemme samassa veneessä.
NK: Onko elintason nousu ja teknologinen kehitys vähentänyt ihmisten tarvetta väkivaltaan? Aikoinaan julmat teloitukset ja kidutus olivat jopa kansanhupia, nykyään sen sijaan kulutetaan valtavasti erilaista väkivaltaviihdettä. Onko ihmisellä sisäsyntyinen taipumus raakuuteen, joka nykyajassa ei purkaudu kuten ennen?
Ihmisellä ei ole tarvetta väkivaltaan sellaisenaan. Yksilöiden välillä on suuria eroja, kuinka alttiita he ovat turvautumaan siihen, mutta kukaan ei kuitenkaan ole höyrykattila, jonka on ajoittain päästeltävä paineita väkivallan kautta. Tietyissä olosuhteissa useimmat ihmiset pystyvät julmiin tekoihin ja jotkut jopa nauttivat niistä, mutta yleisesti ottaen olemme silti rauhanomaisimpia nisäkkäitä maailmassa. Jokaista väkivallantekoa kohti on tuhansittain hyviä tekoja. Ihmiset kuluttavat väkivaltaviihdettä, mutta sen vaikutuksista ei juuri ole tietoa. Luultavasti on niin, että väkivaltaan taipuvaisimmat päätyvät kuluttamaan eniten väkivaltaviihdettä.
NK: Vaikka suhteellisia kuolinlukuja vertailemalla voidaan sanoa, että väkivaltaa (sotia, kansanmurhia, väkivaltarikoksia jne.) on nykyään vähemmän kuin koskaan aiemmin historiassa, voidaanko tämän perusteella kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että trendi vain jatkuisi? Entä jos vain satumme elämään ajassa, jossa erilaiset poliittis-taloudelliset tekijät tekevät sodankäynnistä kannattamatonta? Ts. voidaanko nähdä, että ihminen evoluution kautta kehittyisi jatkuvasti jotenkin rauhanomaisemmaksi, vai onko tämä vain tilapäistä?
Ennustaminen on vaikeaa. Luonnonvalinta voi joissakin olosuhteissa suosia piirteitä rauhanomaisuuden takana, mutta toisenlaisissa olosuhteissa se saattaa karsia niitä. Kaikki riippuu siitä, minkälaiset ihmiset saavat eniten jälkeläisiä. Maailman nykyongelmien valossa on vaikea uskoa, että evoluutiobiologiset prosessit ehtisivät kesyttää ihmistä tämän enempää. Kulttuuriset tekijät ovat nopeampia. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi se, että yhteisössä aletaan harjoittaa kaupankäyntiä, tuo ihmisille yleisempiä intressejä reiluuteen ja tasa-arvoon. Kauppiaan etu on vauras asiakas.
NK: Ihminen ei ehkä halua vahingoittaa toista, mutta ihminen on kuitenkin myös opportunisti. Miten evoluutio pitää kurissa ihmisen "ahneuden" ja edistää taipumusta yhteistyöhön, vai onko kyse pikemminkin siitä, että yhteiskuntajärjestelmät ovat rakentuneet ihmisen biologisen luonteen sanelemina?
Ihminen on oppivainen olento. Hän näkee hyvin nopeasti, milloin hänen kannattaa olla ahne ja milloin avulias ja epäitsekäs. Muiden ihmisten intressi on tietysti tehdä kaikista mahdollisimman avuliaita. Ystävät ja koko lähiympäristö vahtivat ja tarvittaessa rankaisevat meitä ahneudesta. Tämä on ollut ympäristö, jossa moraalitunteemme ovat kehittyneet. Tämä on yksi syy, miksi olemme niin hyväluontoisia. (Ehkä vain puoliso tai lähisuku on joskus kannustanut esivanhempiamme ahneuteen.) Nykyään poliisi, tuomarit ja vanginvartijat toimivat epäitsekkäinä rankaisijoina.
