Seuraava kirjoitukseni oli Skeptikko 2/2012 -lehdessä.
Suomessa on tapana, että ennen naimisiinmenoa ystävät
järjestävät morsiamelle/sulhaselle polttarit eli viimeiset juhlat ennen häitä
ja avioliittoa. Polttareiden ohjelma saattaa koostua lähes mistä tahansa:
jonkin urheilulajin kokeilemisesta, opastetusta ruoanlaitosta, meikkaamisesta,
mökkeilystä ja saunomisesta. Yleensä jossakin vaiheessa päivää nautitaan myös
alkoholia. Erityisesti naisten parissa on tullut suosituksi tutustua
polttaripäivänä sirkuslajeihin. Sirkuspolttareissa polttariseurue kokeilee
opettajan johdolla sirkustemppuja: jongleerausta, akrobatiaa,
trampoliinihyppyjä, pyramideja ja vastaavia. Toisinaan päivänsankarille
järjestetään jotakin erityistä, esimerkiksi voltin tekemistä turvavaljaissa.
Polttariseurue koostuu enimmäkseen morsiamen/sulhasen ystävistä, mutta yleensä
mukana on jokunen sukulainen ja työkaverikin.
Vuonna 2011 helsinkiläisessä sirkuskoulussa käyneiden
polttariseurueiden jäsenille annettiin tilaisuuden lopussa täytettäväksi
kyselykaavake, jossa selvitettiin osallistujien ominaisuuksia. Vastaaminen
tapahtui nimettömästi. Kyselyn päätarkoitus oli verrata, missä määrin ja minkä
ominaisuuksien suhteen ystävät ovat keskenään samankaltaisia. Aineisto antaa
samalla joukon yleisempiäkin vastauksia naimaikäisten naisten ja miesten
näkemyksistä ja ominaisuuksista. Yksi kysymys kaavakkeessa koski
uskonnollisuutta: ”Kuinka uskonnollinen olet?” Rastitettava seitsemän ruudun
asteikko oli välillä ”ei lainkaan uskonnollinen” ja ”erittäin uskonnollinen”.
Naispolttariseurueita oli 28 ja niissä vastaajia yhteensä
301 kappaletta. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 29,0 vuotta. Miesseurueita oli
neljä ja niissä vastaajia oli 48 kpl, keskiarvoikä oli 31,6 vuotta. Naisvastaajista
23,5 prosenttia ilmoitti olevansa ”ei lainkaan uskonnollinen” ja 1,3 prosenttia
vastasi olevansa ”erittäin uskonnollinen”. Miehillä prosentit olivat 39,6 ja 0.
Jos asteikolle annetaan numeroarvot, jossa ”ei lainkaan uskonnollinen” on 1 ja
”erittäin uskonnollinen” on 7, naisten keskiarvoksi saadaan 2,87 ja miesten
2,17. Morsianten keskimääräinen uskonnollisuus oli 2,81. Taulukossa esitetään
uskonnollisuuden jakautuminen naisten ja miesten aineistoissa.
Vuonna 2008 toteutetun kansainvälinen kyselyaineiston mukaan
suomalaisista kahdeksan prosenttia pitää itseään hyvin uskonnollisena, kun taas
alle viidennes ei pidä itseään lainkaan uskonnollisena. (Saman tutkimuksen
mukaan Jumalaan uskoo ilman epäilyksiä joka viides suomalainen, ja kymmenen prosenttia
suomalaisista ilmoittaa, ettei usko Jumalaan. Vuonna 2011 tehdyssä
tutkimuksessa jo yli viidennes ilmoitti, ettei usko kristinuskon Jumalaan.) Polttaritutkimuksen
mukaan naimaikäiset kaupunkilaiset ovat joka tapauksessa keskivertoväestöä
selvästi vähemmän uskonnollisia. Sukupuolieroista taas tiedetään, että naiset
ovat Suomessa miehiä uskonnollisempia, olipa kyse uskonnollisissa
tilaisuuksissa käymisestä, rukoilemisesta tai ylipäätään uskonasioiden
pitämisestä tärkeänä. Tämä sukupuoliero tuli ilmi tässäkin tutkimuksessa.
Tulevissa tilastoanalyyseissa selvitetään uskonnollisuuden mahdollinen yhteys
muun muassa vastaajan viimeisimpään koulutodistukseen, sisarusten määrään,
urheilullisuuteen, ystävien uskonnollisuuteen ja vanhempien eroon.
