Lähetin 24.9.2016 alla olevan sähköpostiviestin alue- ja
kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirralle,
jonka puolituttu olen. Kyse on hänen Tieteessä tapahtuu 5/2016 -lehdessä olleesta tervetuliaisluennostaan.
Mahdollisen vastauksen lisään (jos saan siihen luvan) joko tämän
blogimerkintäni loppuun tai tarvittaessa luon kokonaan uuden merkinnän. Toivon
saavani vastauksen, sillä vaikka olen seurannut alaa noin 20 vuotta ja vaikka
olen kirjoittanut viisi aihetta sivuavaa kirjaa, sivistyksessäni on selvästi
vielä aukkoja.
- - -
Hei,
Onnittelut tuoreesta professuurista. On ilahduttavaa, että
perinteinen kuvaileva ja ymmärtävä (merkityksessä osata asettua jonkun asemaan)
kulttuurintutkimus vahvistuu ja tulee tieteellisemmäksi edustamasi selittävän kulttuurintutkimuksen kautta. Tieteessä
tapahtuu 5/2016 -lehdessä ollut
tervetuliaisluentosi herätti kuitenkin joitakin kysymyksiä. Suunnittelin tästä
ensin vastinetta lehteen, mutta aika näyttää olevan ajamassa sellaisen
vuoropuhelun ohi eikä kyseinen lehtikään ole enää kunnostautunut
mielipiteenvaihdossa. Siksi näin epäortodoksinen keskustelunavaus. Mieluusti
siis lukisin joitakin tarkennuksia/selvennyksiä kommentteihini/kysymyksiini, ja
jos saan luvan laittaisin vastauksesi myös Ihmisluonto -blogilleni.
Yst.
OT
Kirjoitat seuraavasti:
30 vuotta sitten ilmestynyt Edward O. Wilsonin teos Sociobiology synnytti rajun vastareaktion. Evoluutiopsykologialla oli sangen huono maine, sillä juuri sosiobiologian vulgaarit muodot olivat usein hypoteettisia, historiattomia, rasistisia ja esimerkiksi naisvihamielisiä. Sosiobiologian nimissä mitattiin älykkyyseroja eri ”rotujen” välillä, ja sukupuoliero korostui tutkimuksessa.
Aloitetaan vulgaareista sosiobiologeista. Keitä he
ovat/olivat ja mitä tarkoittaa, että he olivat vulgaareja? Tai mitä tarkoittaa,
että vulgaari sosiobiologia oli ”usein” rasistista ja naisvihamielistä? Kuinka
usein ja ketkä? Nimettömät vihjailut ja mustamaalaus eivät auta tiedettä;
tarvitaan viittauksia, sitaatteja ja tarkkoja määritelmiä.
(Evoluutiopsykologian huonon maineen suhteen saatat olla oikeilla jäljillä:
alan syntyä 1990-luvulla luultavasti edesauttoi se, että 1970-luvulla
sosiobiologia oli aktiivisen ja poliittisesti motivoituneen mustamaalauksen
kohteena [Segerstråle 2000, Tammisalo 2002]
– ja kommenttisi voidaan tulkita jatkavan tätä 70-lukulaista biologian
demonisointia ja moraaliposeeraamista.)
Mitä siis tarkoittaa, että
jokin tieteenala on rasistista? Vakiomääritelmä rasismille on rotuun perustuva
ennakkoluulo, suhtautuminen yksilöön hänen rotunsa(/etnisyytensä) perusteella.
Miten tässä määritelmässä jokin tutkimusala tai -tulos voi olla rasistista?
Mikä sosiobiologian tuloksista siis on rasismia? Entä miksi ”rodut” on
tekstissäsi lainausmerkeissä, kun biologian mukaan on perusteltua käyttää
jotakin rodun kaltaista termiä (Tammisalo 2016)? Mustaa
valkoisella -kirjassani
(Terra Cognita 2014) tarkastellaan ihmisryhmien mahdollisia eroja
keskimääräisessä älykkyydessä. Mikä on kantasi mahdollisiin eroihin ja niiden
syihin? Aihe ei ole poliittisesti korrekti eikä tutkimustuloksilla välttämättä
ole käyttöä, mutta tutkimuksen/tulosten epäkorrektius, arkaluontoisuus tai
hyödyttömyys eivät kerro saatujen tulosten oikeellisuudesta tai ole merkki
niiden rasistisuudesta. On myös huomattava, että olipa ”sosiobiologian nimissä”
mitattu älykkyyseroja tai ei, ÄO-tutkimus on todellisuudessa (differentiaali)psykologiaa,
käyttäytymisgenetiikkaa tai muuta vastaavaa; ei siis sosiobiologiaa, joka
määritellään sosiaalisuuden biologisia perusteita tutkivaksi tieteenalaksi.
Entä mitä tarkoittaa, että ”sukupuoliero korostui” sosiobiologisessa
tutkimuksessa? Ja miksi se ansaitsisi moitteet? Ovatko raportoidut
sukupuolierot todellisia vai eivät? Onko tutkimuksissa/tuloksissa jokin
pielessä? Jos on, mikä? Ja mikä tutkimustuloksista on mainitsemaasi
naisvihamielisyyttä? Onko joukossa kenties myös miesvihamielisiä tuloksia? En
halua olla epäkohtelias ja kaikella kunnioituksella, mutta on asiatonta ja
tieteen kannalta haitallista esittää tällaisia kummallisia kuiskutuksia.
Etenkin se on sopimatonta professorin arvolle, mutta näyttäisi se huonolta myös
kaltaiseni vapaan tiedetoimittajan kynästä tulleena. Kokemukseni
sosiobiologeista ovat myös varsin erilaisia: he ovat/olivat lähinnä vasemmalle
kallistuvia ja rodullista/sukupuolista tasa-arvoa kannattavia liberaaleja,
luultavasti sellaisia kuin sinä itse – minkä pitäisi olla sivuseikka
tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Sivuseikka on myös se, että sosiobiologia on
läpi historiansa tutkinut enimmäkseen aitososiaalisia hyönteisiä. Alalla on
esimerkiksi pyritty selittämään, miten työläisten uhrautuva avuliaisuus on
voinut kehittyä.
PS. Kirjoitat myös seuraavasti:
Lajien selviytymisstrategiat ovat monimuotoisia, ei siis vain eloonjäämistaistoa. Evoluutiossa selviytyminen on myös yhteistyötä, sopeutumista ja oppimista.
Tässä eloonjäämistaisto määritellään liian ahtaasti, kuten
sosiaalitieteilijöillä kenties on tapana. Mainitsemasi yhteistyö, sopeutuminen
ja oppiminen ovat nimenomaan kilpailu- ja eloonjäämisstrategioita.
PS 2. Siteeraamasi Acemoglun ja Robinsonin teos Why
Nations Fail on suomennettu (Miksi
maat kaatuvat, Terra Cognita 2013). Tämä ei
ole voinut mennä aluetutkimuksen professorilta ohi, suomennosta on esimerkiksi
mainostettu Tieteessä tapahtuu
-lehdessä sen ilmestymisestä lähtien. Tämäkin on sivuseikka (ja minulla on oma
lehmä ojassa), mutta nähdäkseni tällaisessa tekstissä viittauksen tulisi olla
suomennettuun laitokseen.
- - -
Pakkasvirta vastasi 27.9.2016. Kiitin vastauksesta, jonka julkaisemiseen sain luvan. Kommentoin vastausta lyhyesti lopussa.
Hei Osmo, Artikkelini pääpointtina ei tosiaankaan ollut evoluutioteoria, se oli siinä mukana ikään kuin muistuttamassa – parissa 8 sivun artikkelin kappaleessa, että tieteellinen integraatio on tärkeää, ja eri näkökulmien tulisi pyrkiä keskustelemaan enemmän keskenään, oli historia ja tieteenalojen kiistat mitä oli. Siksi vähän hämmästyin, että reagoit kirjoitukseen näin.Mutta kyllä, usein evoluutiopsykologiaa tulkittiin mainstream sosiaalitieteissä hyvin negatiivisena, usein toki vailla kunnon perusteita (itsekin kirjoitat tästä kiistasta mm. Segerstrålen kirja-arviossasi, TT). Kyllä joitain seksistisiä ja tai rasistiseksi tulkittavia juttuja/tulkintoja oli, mutta ei tietystikään sanoa että ne olisivat leimanneet koko tieteenalaa (paitsi tietysti kriitikoiden silmissä). Ja tuossa lyhyessä lauseessani tietysti viittasin ennen kaikkea vanhaan sosiaalidarwinismiin ja esim. Spenceriin ja heidän tulkitsijoihinsa (puhuin ”sosiobiologian vulgaareista muodoista”). Tuossa tekstissähän vetelin aika isolla pensselillä. Ja itse pitkään Latinalaisessa Amerikassa asuneena aina muistelen lattari-diktatuureissa mukana olleita kallonmittaajia ja tieteellisiä positivisteja… eivät tietysti kaikki tiedemiehiä, mutta vetosivat kaikenlaisiin tutkimuksiin. Historiasta löytyy monenlaista.Rasismista. No ei mikään TIETEENALA ole sinänsä rasistista – puhuinkin tekstissäni, että ”sosiobiologian nimissä” mitattiin sitä sun tätä – ja tehtiin kyllä mittauksista ym. aika isoja päätelmiä. Enkä nyt viittaa pelkästään esim. natseihin. Sama ongelma koskee toki monen muunkin tieteenalan käyttöä tai niiden nimissä tehtyjä esim. poliittisia perusteluita.
Tatu Vanhasen äö tutkimuksista oli TT:ssä aikoinaan pitkä keskustelu, enkä sitä nyt lähde avaamaan. Ja muistelen, että kävimme tätä keskustelua lähellä olevaa kirjoitusten vaihtoa jo vuonna 2008 TT lehden sivuilla. Kilpailu- ja eloonjäämisstrategioista…. Kirjoitat, että tulkitsen asiaa ahtaasti:”Lajien selviytymisstrategiat ovat monimuotoisia, ei siis vain eloonjäämistaistoa. Evoluutiossa selviytyminen on myös yhteistyötä, sopeutumista ja oppimista. Ihmisryhmien evoluutiossa tämä on tarkoittanut kahta strategiaa - eli tapetaanko tuntematon vieras heti, uhkana - vai yritetäänkö häneen tutustua ja oppia jotain uutta. Sivilisaatiot ja ryhmät, jotka ovat valmiita oppimaan toisilta, lienevät kiistatta ihmisevoluution menestyjiä”EN ihan ymmärrä, mistä tuossa olemme eri mieltä?? (selvitymiststrategiat – no joo ovat toki aika samaa kuin eloonjäämistä –viittaan siis tuossa pitkään kestoon selvitysmistsrategiana).Rotu lainausmerkeissä? No en vaan pidä tuon termin käytöstä, koska siihen liittyy ihmiskunnan historiassa niin ikäviä konnotaatiota. Yritän käyttää parempia termejä, jos pitää kuvata erilaisia ihmisryhmiä. Ja ajattelen myös, että isossa kuvassa kaikki me olemme mestitsejä (positiivisessa mielessä). En tietysti tarkoita tällä, etteikö ihmislajin geneettinen variaatio olisi kiinnostava kysymys.Ja toki tiedän että Acemoglun ja Robinsonin teos on suomennettu, itselläni nyt vaan oli työpöydällä tuo engl kielinen laitos, ja siihen viittaan, kun sitä käytin.Yst. Jussi P.
Vastauksen sisältö ei yllätä. Tivasin tarkkoja esimerkkejä
sosiobiologian rasismista ja naisvihamielisyydestä ja siitä, mitä on vulgaari
sosiobiologia. Mutta kuten aiemmin esittämissäni vastaavissa uteluissa, myös
Pakkasvirran vastaukset olivat epämääräisiä (tyyliin ”joitakin
seksistiseksi/rasistiseksi tulkittavia tulkintoja oli” ja ”historiasta löytyy
kaikenlaista”) ja/tai väisteleviä (”tarkoitin vanhaa sosiaalidarwinismia ja
Spenceriä” ja ”kirjoitus oli tehty leveällä pensselillä eikä se oikeastaan
käsitellyt evoluutiota”). En siis vieläkään saanut kaipaamiani esimerkkejä siitä,
milloin sosiobiologia olisi ollut rasistista/naisvihamielistä. Jään odottamaan
todisteita – tai sitä, että biologian demonisointi ja mustamaalaus joskus
loppuvat. Pakkasvirran sukupolvi ja tieteenala lienevät viimeisiä, jotka sitä
harrastavat?
