Torstaina Helsingin kirjamessuilla julkistettiin Tieteellisten seurain
valtuuskunnan ja Suomen aforismiyhdistyksen tiedeaforismikilpailun tulokset. 83 henkilöä
lähetti kilpailuun tiedettä käsitteleviä aforismejaan. Näistä kolme palkittiin:
1. sija Arto J. Annila, 2. sija Olli Hyvärinen, 3. sija Osmo Tammisalo.
Tiedeaforismeista toimitetaan kirja, joka julkaistaan Tieteen päivillä
tammikuussa 2017. Tässä joitakin kilpailumietelmiäni, kaikkiaan lähetin lähes
viisi sivua.
* * *
Ei tarvita tiedettä selittämään, miksi jääkiekko on kiinnostavampaa.
Älä kulje valoa nopeammin. Matkusta ajassa vain eteenpäin. Tieteen käskyjä on helppo noudattaa.
Muualla pappisvaltaa on rajoitettu selibaatilla. Täällä papit koulutetaan yliopistossa.
Tiede vahingoitti uskontoa, Youtube lopettaa kärsimyksen.
Yleensä ihmiset ovat rehellisiä. Heidän havaintonsa ja muistinsa eivät koskaan.
On tieteenaloja, joissa ei ymmärretä, että asioiden ymmärtäminen ei ole niiden hyväksymistä.
Tapahtui Stanfordissa mitä tahansa, ihminen tekee tuhatkertaisesti enemmän hyviä tekoja.
On helppo vaatia todisteita. On vaikea saada ihmiset haluamaan niitä.
Buddha maksoi hymystään niin paljon, että hänen oli pakko hymyillä. Tieteellinen valaistuminen tulee halvemmaksi ja vähemmän pakottavaksi.
Turhamaisuus, kunnianhimo ja taloudelliset hyödyt ovat syitä tieteen ja tiedevilppien tekemiseen.
Jos maailmanparantaminen on tieteen motiivina, kumpikaan ei edisty.
Aine koostuu atomeista. Ilman ainetta ei ole henkeä eikä mieltä. On ylimielistä loukkaantua tästä.
Yliopistolainen vihaa tai rakastaa tiedettä, koska hän sietää kaiken sen byrokratian.
Lec ei olisi tänäänkään kirjoittanut tieteestä.
* * *
PS. Keväällä olin mukana Efter Nio –TV-ohjelmassa keskustelemassa hajuista ja
feromoneista. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenalla vielä nelisen kuukautta.
PS 2. Tuomas Enbuske kirjoittaa eräässä Iltalehden
kolumnissaan, että ”Suomi tarvitsee lisää homeopaatteja” – siitäkin huolimatta,
että hän toteaa homeopatiauskovien olevan ääliöitä. Hän myös vihjaa, että
lääkärin tulisi voida antaa homeopaattista huuhaahoitoa. Juttu tuskin on
tarkoitettu vakavasti otettavaksi ohjeeksi terveydenhuollolle, mutta pari asiaa
on silti syytä tuoda esiin. Potilaan on ensiksikin voitava luottaa, että
lääkärin toiminta nojaa niin viimeaikaiseen tieteeseen kuin mahdollista. Toki
iso osa myös lääkärin hoidosta ja lääkkeiden tuomasta avusta perustuu
vuorovaikutukseen ja muuhun varsinaisen hoidon ulkopuoliseen seikkaan.
Sosiaalisena lajina saamme hyvää oloa ja terveyttä siitä, että tulemme hyväntahtoisesti
huomioiduiksi, ja mitä useampi meidät vakavasti ottava ihminen tietää
ongelmistamme, sitä luottavaisempia voimme olla tulevaisuuden suhteen. Näin on
ollut läpi ihmisen lajihistorian. Mutta vaikutukseen ei tietenkään tarvita
huuhaata tai puoskarointia. Lääkärin tehtävä on diagnosoida ja tarkistaa, onko
kyse jonkinlaisesta mielen ongelmasta. Niitäkin tulee hoitaa mahdollisimman
tuoreeseen ja tarkkaan tutkimustietoon nojaten.
