keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Lisää tietämättömyyttä HS:ssä

Ei mennyt kuin jokunen päivä, kun HS:n TV-sivuilla ilmestyi lisää vastaavanlaisia väärinkäsityksiä sisältäviä lausuntoja (ks. ed. kirjoitus). Matti Ripatti kirjoittaa Kirsi Virtasen radio-ohjelmasta "Miksi naiset ovat miehiä parempia" seuraavasti (1.10.08):

"Miehen ruumis on niin monin tavoin hauraampi kuin naisen. Miksei evoluutio siis suosisi vahvempaa, sehän on sopivampi selviytymään?"

Lyhyet kommentit:

1. On totta, että miehellä on suurempi todennäköisyys saada geeniperäisiä oireita, esim. värisokeutta. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita, että luonnonvalinta tämän takia suosisi toista sukupuolta toisen kustannuksella. (Parinvalintatilanteissa näin sen sijaan toisinaan tapahtuu, ks. Rakkauden evoluutio.)

2. Luonnonvalinnan mekanismeista: Usein vahvin ei ole sopivin, vaan luonnonvalinta saattaa yhtä hyvin suosia pelokkainta tai pienintä. Tai sitten valinta voi ylläpitää monenlaisia strategioita samanaikaisesti, ks. Hanna Kokko & Katja Bargum: Kutistuva turska (WSOY 2008).
Ripatti jatkaa:

"On riemastuttavaa, että joku ja nimenomaan joku nainen ottaa käyttöön juuri sellaiset evoluutiopsykologiset ja sosiobiologiset argumentit, joilla miehet ovat perustelleet vallitsevaa hierarkiaa."

Kommentit:

1. Argumentin esittäjän sukupuolella ei ole merkitystä argumentin pätevyyden kannalta. Ripatin lausunto on sama kuin hän väittäisi esimerkiksi, että ”naistutkijaa ei kannata uskoa siksi, että hän on nainen” (ks. Keisarinna-blogi). Kaiken lisäksi ohjelman kuunnelleen tuttavani Virpi Kaukon mukaan siitä ei voi varmuudella edes tietää, oliko se tehty huumorilla: Se nimittäin saattoi olla tehty vitsiksi, jossa oli tarkoituksella käännetty ympäri ne biologian vääristelyt, joilla vallitsevia hierarkioita on joskus 1800-luvulla puolusteltu (esim. naisten ei muka kannata opiskella, koska heillä on pienemmät aivot).

2. Evoluutiopsykologisilla tai sosiobiologisilla argumenteilla (mitä Ripatti niillä tarkoittaakaan) ei voida perustella vallitsevia hierarkioita tai muitakaan poliittisia tavoitteita. Evoluutiopsykologit antavat selityksiä ihmisillä tavatuille ominaisuuksille, mutta kyseiset selitykset eivät kerro mitään siitä, millaisiin yhteiskunnallisiin järjestelmiin meidän pitää pyrkiä. Evoluutiolla ei ole suunnitelmaa, mutta meillä ihmisillä tyypillisesti on. Toivoa sopii, että Ripatin suunnitelmiin kuuluisi perehtyminen evoluutioteoriaan.