lauantai 17. maaliskuuta 2018

Darwinistiset terveiset kirkkoherralle

Olen taannoin päättänyt, etten kommentoi kreationismia, ks. perusteluita täältäAlla olevassa vastineessani (Töölöläinen 6/2018 -lehdessä) aihetta kuitenkin sivutaan.

Evoluutio ei tarvitse luojaa

Töölöläinen 4/2018 -lehdessä Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus vihjaa, että jumala olisi luonut ihmisen käyttämällä ”evoluutioväylää”. On hienoa, että papiston edustaja hyväksyy lajinkehityksen. Vielä kun hän huomaisi, että evoluutio ei tarvitse luojaa.

Evoluution tärkein mekanismi on luonnonvalinta. Sille riittää, että eliöiden lisääntymismenestyksessä on perinnöllisistä syistä johtuvia eroja. Prosessi on vuosimiljoonien saatossa antanut meille pupillin ja suoliston ympyrämäiset sulkijalihakset, hienostuneet moraalitunteemme ja lukemattomia muita mainioita sopeutumia.

Voidaan toki leikitellen kysyä, oliko luojalla jokin syy tyytyä niin tuhlailevaan mekanismiin kuin luonnonvalinta. Halusiko hän kenties päästä vastuusta? Evoluution oikuista tietoinen olentohan ei enää voi moittia luojaa. Ei ole luojan syytä, että eliökunnan kruunua kantaa kaltaisemme hairahtuva lapsi.

Luojaa ei voida myöskään paheksua empatian puutteesta, että hän antoi trilobiittien, dinosaurusten ja miljoonien muiden kelpo luontokappaleiden kuolla sukupuuttoon. Sehän oli vain luonnollista karsintaa, ei osa jumalallista suunnitelmaa.

Vakavammin otettuna Ronimuksen evolutiiviset oivallukset muuttavat erästä uskonnonharjoittamisen tapaa: rukoilua. Olen aiemmin pitänyt rukoilua ylimielisenä. Siinä uskova vihjailee, että jumala tekee virheitä. Toiseksi rukoilija kuvittelee osaavansa kertoa jumalalle, miten asiat hoidetaan paremmin.

Evolutiivinen ajattelu osoittaa, että rukoilija saattaa olla oikeassa. Tässä maailmankaikkeudessa ei taida olla ketään, joka tietäisi ihmistä itseään paremmin, mikä hänelle sopii. Ronimuksen evoluutioväylää pitkin rukoilu voi tällä tavoin vähitellen muuttua omahyväisestä hybriksestä nöyrään vastuunottoon ja humaaniuteen tämänpuoleisissa ihmissuhteissa.

Yhteiskunnan maallistumisen ja rationalismin puolustajien onkin syytä olla kiitollisia, että Suomen kirkkoherrat ovat nauttineet korkeimman tason akateemista koulutusta, jossa ymmärretään evoluution merkitys. Risum teneatis, he tekevät sen itse.

 - - -

PS. Rukoilu luonnollisesti on muutakin kuin oletetulle jumalalle esitettyjä pyyntöjä, esimerkiksi keskittymistä ja rauhoittumista, ehkä joskus myös oman hyveellisyyden mainostamista, moraaliposeeraamista. Joillekin rukoilussa on jopa meditatiivinen puolensa. Tekstin pointti on silti pätevä: inhimillisen kärsimyksen kannalta on mielekkäämpää tehdä valintoja järkiperäisesti kuin nojaamalla aataminaikaisiin uskomusjärjestelmiin. Ne lähinnä opettavat tyytymään tietämättömyyteen. (Toki tiedekään ei luultavimmin pääse selville kaikesta, esim. luonnonvakioiden alkuperästä, mutta tämä ei ole pätevä peruste spekuloida henkiolennoilla.)

PS 2. Tekstinkäsittelyohjelmani mukaan otsikon oikea muoto olisi darvinistiset. Kyseinen kirjoitusasu pistää kuitenkin niin paljon silmään, että silloin harvoin, kun kyseistä ismi-johdosta käytän, kirjoitan sen w:llä. Kirjoitusasussa on myös jonkin verran ristiriitaa eri ohjeiden kanssa. Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) kehottaa käyttämään darwinismia, kun taas Nykysuomen sanakirjassa hakusana on muotoa darvinismi. Kielitoimiston sanakirjassa darwinismi taas on darvinismin hyväksytty rinnakkaismuoto. (Vastaavasti marksismi ja marxismi ovat molemmat ”virallisia” muotoja – myös tekstinkäsittelyohjelmani mukaan – mutta päähakusanana on ks:llinen muoto.) Tässä linkissä on vanha kirjoitukseni, jossa oikaisen Ilkka Niiniluodon näkemystä sosiobiologeista - ja jonka huomiot Ahmavaarasta ja Vanhasesta muotoilisin nyt hieman toisin. (Jutussa mainittu Darwin-seura on laitettu joitakin vuosia sitten talviunille.)